Historian pitkä oppimäärä

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli raunioitunut maa. Satojatuhansia evakoita piti asuttaa, sotakorvaukset maksaa ja suhteet Neuvostoliittoon rakentaa uudelleen. Silti seuraavien vuosikymmenten aikana Suomesta kasvoi vakaa demokratia, hyvinvointivaltio ja lopulta yksi maailman vauraimmista ja koulutetuimmista yhteiskunnista. Sarjan päätösjaksossa seurataan sodanjälkeisen Suomen suurta muutosta: evakkojen asuttamista, maaseudun murrosta, Kekkosen vallan aikaa, kaupungistumista, hyvinvointivaltion rakentamista, EU-jäsenyyttä, Nato-Suomea ja uuden ajan jakolinjoja. Miten pienestä ja haavoittuneesta maasta tuli moderni Suomi? Ja miksi eräs ruotsalainen diplomaatti kutsui sitä toteutumattomien katastrofien maaksi? Historian pitkän oppimäärän päätösjakso kattaa vuodet 1945–2026. Musiikki: Nils-Aslak Valkeapää: Sámi eatnan duoddariid Kaiut: Whipper

Sotienvälisessä Suomessa talous kasvoi nopeasti, mutta sisällissodan muisto varjosti. Vallankumouksellisuus ja fasismi uhkasivat, mutta nuori tasavalta torjui kummatkin - aikana jolloin muut Euroopan uudet valtiot menettivät demokratiansa. Lopulta Eurooppa ajatui katastrofiin, jota Suomikaan ei kyennyt väistämään, mutta selviytyi, haavoittuneena ja rangaistuna. Miten pieni valtio selviytyi aikakaudesta, joka murskasi monet muut? Minkälaisia olivat ajan johtajat, millä perustein he tekivät päätöksensä? Minkälaista oli uuden itsenäisen maan arki, sen henki ja kulttuuri? Ja mitä on ikävä maahan, jota ei enää ole? Historian pitkän oppimäärän kymmenes jakso kattaa vuodet 1920–1948. Musiikki: Tango De Manzana - Kevin MacLeod

Autonomian aikakausi oli ollut hyvä suomalaisille, mutta nyt se oli tulossa päätökseen. Muuttuvat politiikan suhdanteet alkoivat ahdistaa suomalaisten itsemääräämisoikeutta, johon reagoitiin ärhäkästi. Alkoi epävakauden aika, Suomessa ja Euroopassa, joka johti maailmansotaan, jonka päätteeksi keisarivalta oli historiaa, sitä seurannut väliaikainen hallitus kumottu ja lopulta Suomi ensimmäistä kertaa historiassaan vapaa. Sitä ei kuitenkaan yhdessä juhlittu, sen sijaan syttyi verinen sisällissota. Sarjan yhdeksäs jaksot kattaa vuodet 1899-1920. Musiikki Parisian - tuntematon Pellavatukkainen tyttö - Claude Debussy

Napoleonin sodat myllersivät Euroopan kartan ja Suomesta tuli osa Venäjää, autonominen suuriruhtinaskunta ilman, että kansa itse siihen pyrki. Siinä missä itämaan asema Ruotsin osana pysyi vuosisatoja melko muuttumattomana, Venäjän aikana Suomen kohtalo alkoi riippua keisarin vallasta, tavoitteista ja jopa luonteenpiirteistä. Suomalaiset oppivat vähitellen, miten keisarivallan kanssa tuli toimia, ja maa sai imperiumissa poikkeuksellisen aseman. Suomi vaurastui nopeasti. Vanhaa aikaa Ruotsin osana ei juuri muisteltu haikeudella. Nyt alettiin pohtia jotain aivan muuta: mikä Suomi oikeastaan on - ja millainen kansa täällä asuu? Musiikki: Valse Lente - Oskar Merikanto

1700-luku toi Suomeen kahvin, peilin, perunan ja ikkunat. Nämä näennäisen pienet uutuudet muuttivat sen, miten ihmiset näkivät itsensä ja toisensa. Säätyläisnaiset alkoivat kirjoittaa päiväkirjoja ja etsiä sielunkumppaneita. Kaikkiaan aika tarkoitti vuosituhantisen kyläyhteiskunnan murtumisen alkua. Vanhat uskomukset ja elämäntapa tulivat lopulta jäämään taakse. Samaan aikaan Ruotsi kävi neljä sotaa ja hävisi niistä kaikki. Musiikki Four Seasons - Antonio Vivaldi, esittää Michelle Ross Sonata C - Wolfgang Amadeus Mozart, esittää Andrei Hadap Narvan Marssi - tuntematon, esittää Suomen Valkoisen kaartin ja laivaston soittokunnat

1500-luvun Suomi puuttui perinpohjin uskonpuhdistuksen, Kustaa Vaasan uudistuksien ja Mikael Agricolan suomen kielen eteen tekemän työn seurauksena. Maa jätti keskiajan taakseen ja astui uuteen aikaan, jossa kirkosta tuli läheisempi, mutta myös ankarampi, kiristyvä verotus tyhjensi viljavarastot, Ruotsin kuninkaiden valloitushalut veivät miehet ja kaupungit vakiintuivat markkinapaikoiksi. Uutta aikaa vastaan pullikoitiin, turhaan. 1600-luku oli valtiollisen järjestäytymisen aikaa, laki ulottui maan kaukaisimpiin korpiin, posti kuljetti tietoa ja Turun yliopisto alkoi pumpata sivistystä ympäri maata. Vuosisadan lopulla Ruotsin vallan välinpitämättömyys itämaata kohtaan viimein kostautui ja seuraukset olivat kauheampia kuin kukaan osasi kuvitella. Musiikki: Old Friends Hand - Arvid Svenungsson

Suomen rakennuskannassa on anomalia: 85 keskiaikaista kivikirkkoa, jotka rakentuivat sadan vuoden ajanjakson aikana. Miksi juuri tällöin kivikirkot rakentuivat ja miksi rakentaminen päättyi? Sarjan viides jakso kertoo vapaiden talonpoikien ajasta, 1400-luvusta, joka oli kultainen aika maamme historiassa. Kirjallisia lähteitä ajalta on jäänyt vähän, mutta toinen toistaan komeammat kivikirkot seisovat ajan vauraudesta todisteena. Musiikki: Tudor - Bonnie Grace

1000-luvusta eteenpäin kristinusko alkoi levitä Suomessa ja vähän myöhemmin Ruotsin kuningas alisti maan valtansa alle. Ei kuitenkaan ollut aluksi selvää, mikä taho Suomea tuli hallitsemaan, myös lännen ja idän kirkoilla oli omat pyrkimyksensä. Mikä sai ulkovaltojen mahdit kiinnostumaan Suomesta ja miten täällä uusiin tapoihin suhtauduttiin? Jaksossa käsitellään kiehtovaa uuden ajan alkuhämärää, aikakautta joka jää esihistorian ja kirjoitetun historian väliin. Tältä ajalta on kuitenkin peräisin legenda, jonka jokainen suomalainen tuntee: Lalli.

Kolmas jakso kertoo Suomen lyhyestä pronssikaudesta ja pidemmästä rautakaudesta, jolloin vakiintui sen suomalaisen kultturin perusta, jonka kaikki tunnemme. Jos juhannuksen aikaan poltat kokkoa, juot maltaista ja käyt järvellä soutelemassa, näky ei merkittävästi poikkea siitä se oli vuosituhansia sitten. Jakso alkaa ajoista noin tuhatviisisataa vuotta ennen ajanlaskua alkua ja päättyy vuoden tuhat tienoille, jolloin maahan ulottui Ruotsin valta ja kristinusko alkoi levitä. Musiikki: Karhunpeijaispolska - Outi Sane

Toisessa jaksossa kuulemme miten elämä maassamme muuttui, kun omaksuttiin taito tehdä saviastioita. Alkoi kampakeramiikan aika. Tätä seurasi vasarakirvekulttuurin tulo, jolloin vakiintui karjanhoito. Sarjan toinen jakso kertoo noin kolmen tuhannen vuoden kukoistavasta aikakaudesta alkaen noin 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua päättyen hiljaisuuteen, jonka syytä ei vieläkään tarkkaan tiedetä.

Ensimmäinen jakso kertoo maamme varhaisesta asuttamisesta noin kymmenen tuhatta vuotta sitten alkaen kolmen tuhannen vuoden pätkän. Miksi Suomeen tultiin? Ketkä tulivat ja mistä? Minkälaista heidän elämänsä oli? Miten he sopeutuivat muuttuvaan luontoon?